Helou pitkästä aikaa täältä kotisohvan nurkkapielistä! Kuten kaikki tietävät, nyt eletään "guarantee lifea" tämän koronaepisoodin takia. Miten tämä tilanne on vaikuttanut omaan elämääni? Ei onneksi vielä ihan radikaalisti - käyn edelleen normaalisti töissä (tai tämän viikon teen etähommina pääasiassa) mutta muuten raahaudun lähinnä toimistolle nököttämään ja hoitamaan asioita. Oma arkirytmi ja rutiinit ovat pysyneet toistaiseksi aika samanlaisina kuin ennenkin paitsi saliharrastus pistettiin nyt totaalliseen säppiin ja sen tilalle olenkin yrittänyt keksiä kaikenmaailman jumppahyppelyitä kotoa käsin. Suurin asia mihin tämä karanteenielämä on vaikuttanut omassa elämässäni on ollut sosiaaliset suhteet ja matkustelu. Näistä molemmat on kuitenkin kuuluneet joka viikkoiseen elämääni ja tulevana lauantaina pitikin istua lentokoneessa kohti Pariisia.
Matkustelu, sosiaalinen elämä ja salilla käynti puuttuu omasta elämästä nyt seuraavien kuukausien ajan. Alkuun tuntui todella ärsyttävältä kun joutui perumaan tulevat ulkomaanmatkat ja jopa viikonloppu visiitit Helsinkiin tai Lapin lomat ovat aika ehdottomia nounouta. Kotona oleminen alkoi tökkiä jo ensimmäisen kahden päivän kohdalla ja kiukkuilin kun ei saanut nähdä ketään tai ei meinannut keksiä mitään sisältöä elämäänsä, kotitreenit tuntui myös aivan järjettömälle heilumiselle. Nyt kuitenkin olen osannut ajatella asiaa hiukan toiseltakin kantilta - ehkä tätä tilannetta voisi ajatella hiukan positiviisemmassa mielessä ja ottaa oikeasti aikaa vaan itselleen?
Elin viime vuonna aika täysillä. Toteutin aivan järjettömän määrän pitkäaikaisia ja isoja haaveita. Kävin maailmanympärysmatkalla ja olin ensimmäiset 2 kuukautta ulkomailla, muutin uudelle paikkakunnalle, hankin uuden työpaikan josta sain vakkarityön, hankin oman kesämökin ja tontin järvenrannalta, ostin unelmieni vintagelaukun, otin äkkilähdön, matkustin yksin, matkustin kahdeksassa eri maassa, yövyin igluhotellissa, aloitin hampaiden oikomishoidon, kävin kaksi kertaa Lapissa ja vuoden viimeisenä päivänä ostin vielä kaupunkiasunnon johon tehtiin täysi remontti. Ennen jo tuota remontin alkua aloin miettimään, mitä seuraavaksi? Olen aina ollut ihminen jolla on vähän tuli perseen alla ja aina miljoona asiaa meneillään. Myös tuo 2019 oli tuollainen "elämäni huippuvuosi" joten tietysti sitä toivoisi, että jokainen vuosi olisi nyt vähintään yhtä mahtava. Itselleni paikallaan olo on todella haastavaa, ajattelen aina, että jos en ole tavoittelemassa koko ajan jotain niin jään sohvalle makoilemaan enkä saa enää ikinä mitään aikaiseksi elämässäni.
Välillä on ollut fiilis, ettei elämä tunnu miltään jos ei saavuta jotain suuria asioita. Kuten tuo maailmanympärysmatka. Se tuntui isolta jutulta, sellaiselta mitä ei ollut koskaan aiemmin kokenut. Silloin oikeasti nautin elämästäni ja voin sanoa, että se oli elämäni parasta aikaa. Sen jälkeen kuitenkin jäi aika iso, tyhjä aukko. Mitä seuraavaksi? Mikä nyt tuntuisi taas joltain? Haluaisin saada takaisin sen tunteen, että nautin elämästäni vaikka en saavuttaisikaan mitään suurempaa. Eläisin ihan peruselämää ja olisin silti onnellinen. Toki haluan toteuttaa elämässäni vielä monia suuria juttuja, mutta tällä hetkellä en oikein toivoisi elämääni muutakuin pysähtymistä ja että oppisin olemaan onnellinen myös elämän pienistä asioista.
Ja nyt tosiaan kun tämä tilanne pakottaa ihmisiä olemaan vaan paikallaan niin itselleni on tullut sellainen fiilis että nyt siihen on oikeasti mahdollisuus. Vaikka kaipaan sosiaalista elämää ja matkustelua elämääni niin nyt on tilaisuus oikeasti hengähtää ja antaa itsensä vain olla. Ei suunnitella mitään erikoista, ihan vaan viettää aikaa omassa kodissa ja keskittyä arkisiin asioihin. Tehdä tehtävälistalla olevat jutut pois ja keksiä jotain uutta harrastusta, tai sitten vaan ihan olla paikallaan. Nyt viime päivinä kun aikaa on ollut töiden jälkeen vaikka mihin ja valoa on ollut paljon enemmän niin olen löytänyt taas uuden innon kuvaamiseen. Nyt kun ei ole kiire mihinkään, niin on jotenkin huomattavasti rennompaakin ottaa kaikkia kuvia ja tehdä kaikkea ihan vaan oman fiiliksen mukaan!
Pidetään nyt siis itsestämme ja toisistamme huolta ja toivotaan että tämä tilanne normalisoituisi mahdollisimman pian! ♥
Ps. Nyt kun blogin kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle niin vähän ahkerampaa päivittelyä löytyy ainakin Instagramin puolelta @miinakaroliina sekä myös Tiktokista @miinakaroliinaa