Lapsuusaikoja on aina välillä hauska muistella, sitä miten huoletonta se
elämä silloin olikaan ja miten sitä onkaan tullut muututtua siitä
pienestä takkupäisestä riiviöstä! Albumien kätköstä löysin muutamia
lapsuudenkuvia, joita katsellessa muistikin millainen rämäpää olen ollut
pienempänä. Juuri sellainen, joka tekee juuri niinkuin huvittaa!
Olen kasvanut suurella maatilalla, lehmien ja muiden eläinten
ympäröimänä. Elämässäni ei ole yhtäkään päivää ilman mitään kotieläintä
tai lemmikkiä. Harrastuksiini tuolloin pienempänä kuului ehdottomasti
karkailu, mönkijällä ajelu, pehmolelujen keräily, ratsastus ja kaiken
maailman seikkailut. Yllätin varmasti kaikkia perheenjäseniämme useasti
monenlaisilla tempuilla, kuten vetämällä kaikki jauhot alas keittiön
kaapeista ja sotkea veljeni kanssa itsemme siihen jauhopölyyn. Tai
sitten järjestin mummulleni ja papalleni usean tunnin sirkusesityksiä ja
juotin kermaan tehtyä kaakaota.
Ja ykkösharrastus nimenomaan
taisi juurikin olla tuo karkaaminen, kerrankin lähdin karkuun äitini
luolta meidän "suuressa" kauppakeskuksessa. Äitini sitten löysi hetken
kuluttua minut ruokakaupassa, pienen ostoskärryn kanssa jossa oli
kaljapullo ja makkarapaketti! Lähdin myöskin Tessu koiramme kanssa
katsomaan sorsia mökille ja jäin kumppareistani kiinni peltoon ja Tessu
menikin sitten kotiin hakemaan apua hahah!
Silloin kun olin pieni, asuimme kotona, siskoni, isän ja äitini
kanssa. Siskoni kanssa ihan lempparileikki meillä oli että tehtiin
meidän olohuoneeseen suuri maja ja Hanna siskoni oli sitten Husky koira
ja mä olin Yorkshirenterrieri Anna. Meillä ei kauheammin barbeja näkynyt
leikeissä, ainoastaan roikkumassa verhotangossa hiuksistaan
hammaskeijun tehtävissä. Kaikki eläimet olivat meillä aina tärkeässä
roolissa, kuten entinen Sakari kissamme, jota puin joka päivä
vaatteisiin. Sakari päätti sitten näiden leikkien jälkeen kadota.. :D
Elämäni
pienenä on todellakin ollut huoletonta, eikä mulla juurikaan ollut
sääntöjä. Huoneeni oli aina pommin jäljiltä, ei ruoka-aikoja, ei
kotiintuloaikoja eikä karkkipäiviä. Mummulassa oli aina jäätelöä ja
naminamia mulle jemmassa.. Kavereita tuli mulle harvasen päivä, ajoimme
pienellä mönkijällä viiden ihmisen kanssa, hypimme heinäladossa useita
tunteja, pidin aina suuret synttärit ja kaikki mahdolliset Halloween
bileet ja naamiaiset.
Vaikka minun ei ole koskaan tarvinnut
osallistua kotitöihin, niin silti olen ollut aika bisnesälyinen pienestä
pitäen. Mummullenikin kävin aina kysymässä, löytyisikö satasen hommia
(huom, markka-aika! :D) sen lisäksi pidin pihakirppiksiä, soittelin
puhelinluettelosta tuntemattomille ja kutsuin heitä pulla kahveille ja
kirppistelemään. Myöskin hamsterikennelini kautta myin hamsterin
poikasia kaikille kavereilleni.
Mitään tyttömäisiä asioitahan en arvostanut tuolloin pienempänä.
Hiusten harjaaminen oli yksi pahimmista asioista mitä vaan pystyi
tekemään ja ensimmäinen hiusväri jota mulle laitettiin, oli vihreää.. :D
Lehmän sonnassa on myös tullut juostua varpaat paljaana, eikä ole
yhtään haitannut vaikka vaatteet ovat sotkeutuneet.
Vaikka
lapsuus on mennyt vähän villisti ja vapaasti, niin pääasiassa mulla on
lapsuudesta hyviä muistoja. Olen saanut kuluttaa aikaa juurikin niihin
tärkeisiin asioihin, jotka ovat mua kiinnostaneet. Nyt kyllä kun
ajattelen, niin olisimpa joskus ollut ahkerampi lukemaan niihin
kokeisiin ja tehnyt edes joskus läksyt.. Mutta ei koulunkäynti mua
niinkään kiinnostanut, vaan enemmänkin se vapaa tekeminen, mitä ikinä
keksikään. Tämä vapaa lapsuus on tuonut myös mulle myöhemmin paljon
vastuuta ja olen oppinut kaiken kantapään kautta. Omistin 11-vuotiaana
ensimmäisen hevosen ja oman tallin, joten olen oppinut ottamaan vastuuta
eläintenhoidossa ja se on tuonut valtavasti oppeja elämääni. Olen
itsenäistynyt jo todella nuorena ja oppinut kaikki asiat itse ja oppinut
myös luottamaan itseeni. Jos minulla ei olisi tällaista lapsuutta
ollut, niin tuskin elämäni olisi tällainen tällä hetkelläkään!
Pyysin vielä äidiltäni ja siskoltani tähän pienet tekstinpätkät, miten he muistavat millainen olin lapsena!
Äiti: " Iloinen,
huoleton lapsi olit. Utelias, oma-aloitteinen. Tekevä ja touhuava.
Karkailit, et kauas, mutta luotit itseesi eli et hätääntynyt jäädessäsi
yksin. Takkupää, kekseliäs, täytitte Hannan kanssa kylpyammeen
sammakonkudulla ja ilahdutit minua pesemällä keittiön lattian aika
runsaalla vedellä.... "
Hanna:
" Muistan sinut lapsena aikamoisena rämäpäänä! Ne kerrat kun tukka
takussa kaahasit mönkijällä pitkin poikin kotipihaa ja peltoja, tai kun
hypit kotona kulmien takaa sähisten eteen (ja se oli tosi noloa minulle
teininä, kun oli kavereita kylässä)! Usein päätit myös muuttaa jonkun
paikan järjestyksen niin että vanhat tavarat saivat lähteä vauhdilla! Se
kyllä välillä vähän ärsyttikin, kun laitoit esimerkiksi aitassa paikat
uuteen uskoon maalaten sinisellä värillä seiniin tai leikkimökissä
sadepilviä kukkamaalausteni ylle :D Toisaalta tuo heittäytymistaitosi on
jo lapsena sinussa ihastuttanut: kerkesit saada paljon aikaiseksi
ennekuin siihen kerkesi väliin :D Ja siinä rämäpäisyydessäsi olet
lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan minunkin hullutuksiini ja
leikkeihini! "