2020/11/21
JOULUKUUN SUUNNITELMAT
2020/11/09
VIIKONLOPPU KOUVOLASSA JA REPOVEDELLÄ
Viikonloppuna käytiin pitkästä aikaa edes jossain reissussa, nimittäin moikkaamassa äitiä! Vaikkei Kouvola olekaan mikään matkakohteiden ykköspaikka niin on jotenkin kiva mennä viettämään rentoa perheaikaa viikonlopuksi. Lauantaina käytiin retkeilemässä Repoveden kansallispuistossa, joka on kyllä niin nätti paikka! Onneksemme marraskuun aurinko pilkotteli tavallisen räntäsateen sijaan, joten napattiin eväät mukaan reppuun ja kierrettiin reilu 6 kilometrin lenkki ja välillä tietty pidettiin muutamat kuvausbreikit.
En ole mikään kauhean innokas reippailija eri kansallispuistoissa koska ne muistuttavat herkästi toinen toistaan. Repovedellä on kuitenkin kiva kun löytyy niin siltaa, korkeaa kallionäköalaa, järven vieressä käyskentelyä ja loppuun vielä lossilla kulkemista. Evähetkille löytyi myös useampi notskipaikka!
Muuten meidän Kouvola visiittiin ei kuulunut sen kummempia - herkuttelua juustoilla ja viinillä, päikkäreitä, saunomista ja leffahetkiä. Kiva viettää rennompi viikonloppu kun viime aikoina tuntuu, että olen palautunut jotenkin huonommin enkä ole samalla tavalla levännyt kuin yleensä. En tiedä yrittääkö joku kaamosmasennus hiipiä, hope not!
2020/11/04
VIIME AIKOINA OLEN..
.. nukkunut yhtenä aamuna kaksi tuntia pommiin, niin että herätyskello on soinut lähes taukoamatta koko sen kahden tunnin ajan enkä ole älynnyt sitä ollenkaan! Vaudhikkaan töihin lähdön jälkeen onneksi oli ihan rauhallinen päivä edessä.
.. ikävöinyt niitä vanhoja kunnon bloggausaikoja.
.. miettinyt miten saada enemmän kirjoiteltua tekstiä tänne ja Instagramin puolelle. En jotenkin osaa nykyään kirjoitella mitään muutakuin jotain pintapuolista juttua elämästäni vaikka samalla haluaisin olla mahdollisimman avoin ja kirjoitella just sitä mikä tuntuu parhaimmalta. Nyt kuitenkin jotenkin tekstin tuotossa on tullut täys stoppi varsinkin Instagramin puolella ja sinne tuntuu jotenkin epäluonnolliselta kirjoitella omia kuulumisia tai pitempiä tekstejä..?
.. ollut niin fiiliksissä kun syksyllä on saanut kiinni omista rutiineista. Unta vähintään 8 tuntia yössä, 4-5 kertaa päivässä syömistä, 3-6 kertaa viikossa liikuntaa. Jotenkin oma arki rullaa paljon helpommin kun perusasiat on kunnossa ja pitää huolen itsestään!
.. suunnitellut jo vähän tulevaa joulu vaikka en ole vielä ollut kovinkaan joulufiiliksissä! Joulukuusi pitäisi ehkä pystyttää tulevana viikonloppuna tulevia kuvauksia varten mutta muuten en oikeastaan vielä jaksaisi laittaa joulukoristeita kotiin vaan odottaa sitä ensilumea milloin yleensä tulee se eka joulufiiliskin :-) 43 päivän päästä kuitenkin lähdetään taas viettämään joululomaa perheen kanssa Leville, can`t waaait!
.. miettinyt myös pikkujouluasuja kun tällä kertaa niitä on luultavammin kahdet tulossa. Toisessa on teemana elokuva/tv-tähdet ja siihen mulla olikin jo asu mietittynä, kunhan vaan kaikki rekvisiitta ehtii tulla postissa perille!
.. viettänyt koti-iltoja katsomalla useita jaksoja Kardashianeita.
.. haaveillut uudesta projektista ja toivonkin nyt, että tuo projekti päästäisiin aloittamaan alkuvuodesta!
.. ollut ihmeen fiiliksissä marraskuusta ja pimenevistä illoista. Toivottavasti fiilis pysyisi myös vaikka koko ajan tulee pimeämpää ja välttyisin tylsältä kaamosmasennukselta.
.. hiukan kyllästynyt salilla treenaamiseen ja tykästynyt enemmän kotitreeneihin. Pamela Reifin Youtube videot on vaan parhaita!
.. viettänyt siskopuolien kanssa Halloweenia katsomalla neljä ensimmäistä Potter-leffaa ja herkutellut hamppareita, vohveleita ja välipalaksi vielä karkkia ja sipsiä.
2020/10/22
SYKSYN KUVIA PUHELIMEN KÄTKÖISTÄ
Ihasteltiin ruskaa kun vietettiin möksä viikonloppua Konneveden perukoilla! Edelleen ihmettelen miten lämmin ja hyvä keli meille sattuikaan, nyt kun saa taas kyyhöttää visusti viltin alla sohvalla kun ulkona sataa välillä räntää ja välillä vettä.
Meidän mökkiviikonloppuun kuului niin uimista järvessä, paljussa lillumista mutta myös vähän soutelua!
Nyt olen alkanut ottamaan palautumishetkiä jokaiselle päivälle ja pyrinkin joka aamu viettämään puolen tunnin laiskotteluajan ennen töihin lähtöä. Niin kiva viettää vähän hitaampia aamuja.
Ja mä niin haaveilen saavani vielä joskus tuollaisen apinavalaisimen!
Sunnuntaina yritettiinkn mennä kahvilaan näpyttelemään koneella (tämäkin postaus oli tarkoitus julkaista silloin) mutta 10 vuotta vanha Macbookini ei suostunut millään lataamaan yhtään kuvaa vaan oli järjettömän jumissa kokonaisen tunnin verran. Pitäisi ehkä alkaa miettiä uuden läppärin hankintaa?
2020/10/11
SUNNUNTAIFIILIKSIÄ
Mun sunnuntai on sisältänyt tähän mennessä 12 tunnin yöunet, avokado toastit aamupalaksi, vähän töitä ja myöskin huonekalusuunnittelua (tällä kertaa ei itselle!), lohipastan tekoa (joka muuten jäi vaiheeseen tuohon hellalle :D) ja kuvien muokkailua. Tykkään jotenkin superpaljon sunnuntaista, ne on sellaisia viikon hölläyspäiviä milloin ei tarvitse kiitää joka paikassa ja voi ottaa aikaa omille jutuilleen.
Ennen mulla herkästi täyttyi kalenteri joka päivälle ja nautin jotenkin siitä, että näin miten paljon kaikkea oli meneillään. Palautuminen oli ihan täysi huuhaa juttu ja ajattelin, että näillä hyvillä unenlahjoilla tämäkin maantiekiitäjä pysyy vauhdissa. Nyt kuitenkin kesällä koin olevani todella väsynyt ja väsymys ei meinannut loppua millään ja mikään ei oikein kiinnostanut. Tuollaisia fiiliksiä aina välillä saattoi tulla aiemmin mutta ne eivät kestäneet kuitenkaan viikko tolkulla. Ihmettelinkin apeaa fiilistä ja syyksi löytyi niinkin ilmiselvä juttu kuin työuupumus (itse kutsuisin tuota elämänuupumukseksi, sen verran kuitenkin olen tukkinut kalenterini täyteen aina töiden lisäksi viimeiset 15 vuotta).
Ensimmäisenä tietty ajattelin, että miksi sen uupumuksen piti tulla juuri kun kesä oli alkanut, miksei vaikka marraskuussa millon voisin ihan hyvin makoilla vaikka kuukauden? Jouduin oikeastaan pistämään kaikki kesämenot hyvin vähälle ja mennä vaan ihan oman fiiliksen mukaan. En myöskään ole koskaan opetellut palautumista muulla tavalla kuin nukkumalla, joten töiden jälkeen vedinkin unta palloon parhaimmillaan sen 12 tuntia päivässä ja siinä se kesä lähinnä menikin.
Loppukesästä kun väsymys alkoi jo vähän helpottaa niin aloin opetella palautumaan muutenkin kuin nukkumalla. Raskaat salitreenit vaihtui kävelylenkeiksi ja jooga hillumiseksi kotona mutta yllättäen ne ei tuntunutkaan jatkuvalta suorittamiselta vaan ihan mukavalta. Jossain vaiheessa aloinkin huomata, että odotin jo töissä sitä, että pääsen kotiin tekemään jotain joogaliikkeitä tai venyttelemään, ihan vaan nollaamaan aivot ja pitämään huolta itsestäni.
Nyt viimeisen kuukauden aikana oma jaksaminen alkaa taas olla normaalitasolla, niin olen silti pyrkinyt pitämään palautumisen mukana jokapäiväisessä elämässä. Vaikka suurinosa kaikista jutuista mitä keksin arkeeni on mieluisia, niin niiden ohella on myös muistettava levätä ja antaa mielen palautua, tarkoitus ei kuitenkaan ole hypätä takaisin samaan oravanpyörään. Omista rutiineista ja palautumisesta on tullut niin mieluisia että voisin kuulua jo johonkin eläkeläisklubiin kun olen valmis menemään nukkumaan 9 jälkeen ja aamut olis kivointa aloittaa aamu-uimisella hahah. Mutta pääasia, että elämässä pysyisi pääasiassa sellainen kiva fiilis, eikä joka asiaa tarvisi olla suorittamassa hampaat irvessä!
Tällaista sunnuntaihöpinää tällä kertaa, vähän jotenkin tuntuu oudolta kirjoitella tänne mitään sen ihmeellisempää kun siitä tuntuu olevan niin pitkä aika kun on kirjoitellut tällaista ja muutenkin viime aikoina olen kokenut sellaista ihme fiilistä, etten kauhean mielelläni jakaisi enää omaan elmään liittyviä juttuja someen, vaikka sitä on tehnyt jo vuosia! Nyt kuitenkin nappaan tuon lohipastan ja menen sohvalle kyyläilemään Kardashien elämää ;-)
2020/10/05
30TH BIRTHDAY PARTY
Näissä synttärisuunnitelmissa tuli ihan pari muuttujaa ja Italian villa vaihtui mökkiviikonloppuun Konnevedellä. Synttäreillä mm. järjestettiin aika epämääräiset Olympialaiset, paljuiltiin ja käytiin myös keskellä yötä uimassa järvessä! Vaikka jouduttiinkin vaihtaa tähän vaihtoehto B:hen niin oli kiva viettää lepponen mökkiviikonloppu, joka sopi itselleni ainakin todella hyvin! Muutenkin oma bilehile vaihe alkaa olla selkeästi takanapäin ja vietän mieluummin tällaisia viikonloppuja kavereiden kanssa kuin vaikka lähtemällä baarikierrokselle.
Viime viikonloppu taas meni hoidellessa pääasiassa muutamia juttuja, kävin laittamassa mökin talvikuntoon ja samalla vähän haaveilin, että ensi kerralla mökille tullessa aloitettaisiin pieni mökkiremppa. Muuten oikeastaan käytiin vain nappaamassa viimeiset syksyiset kuvat ennen kuin kaikki lehdet on varisseet pois puista. Jotenkin olen ollut tosi fiiliksissä tästä syksystä ja on ollut kivaa, kun on ollut energiaa kaikkiin omiin juttuihin eikä sitä perus kaamosmasennusta joka on tullut usein syksyn aikaan. Toivottavasti tää fiilis pysyis vielä nyt marraskuun räntäkelit saapuu ja päivät pimenee!
2020/09/22
LOMALLA KOTONA
Dress NAKD | Jacket Zeeprafashion | Shoes Nelly.com | Sunglasses Gucci | Bag Chanel
Oikein kivaa tiistaita täältä sohvanperukoilta! Vietän toisiksi viimeistä kesälomaa näin syyskuussa ja loikoilen sohvanpohjalla läppäri sylissä ja yökkäri päällä hoidellen kaikenmaailman rästissä olevia asioita. Jos asiat olisivat menneet hiukan toisin, niin tällä hetkellä kurvailtaisiin Fiiatilla pitkin Italiaa. Keväällä tosiaan varasin matkan Lontooseen josta oli tarkoitus jatkaa matkaa Italiaan, mihin oltaisiin menty viettämään H:n kolmekymppisiä kaveriporukalla. Korona tosiaan pisti kaikki suunitelmat uusiksi jonka takia peruuntui kaikki ulkomaanmatkat tältä vuodelta. Onneksi synttäreitä voidaan juhlia täälläkin mutta voin sanoa, että odotin ehkä hiukan enemmän innolla näitä yllätyssynttäreitä Italiassa kuin perämetsässä olevalla möksällä hahah. Noiden matkarahojen takaisin saanti ei ole myöskään ollut ihan helpoimmasta päästä ja niitä saa varmasti odotella vielä vuoden loppuun saakka.
Synttärihuvittelujen lisäksi mulla ei ole mitään kesälomasuunnitelmia. Eilen kävin viettämässä kuvaustäyteisen päivän sekä kävin kokeilemassa uutta salia (jos salin vaihdolla saisi vähän uutta motivaatiota? :D) ja tänään hoitelen to-do listalla roikkuneita juttuja. Toisaalta on ollut kiva kun on saanut viettää tänä vuonna pari leppoisampaa lomaa pääasiassa kotona mutta toisaalta taas olen ikuinen maantienkiitäjä niin kaipaan myös sitä reissaamista. Tänä vuonna olen todellakin joutunut opettelemaan tätä paikallaanolemista ja toivon tosiaan, että oppisi hyväksymään elämäänsä myös pysähtymisen ja joutenolon!
2020/09/17
KAMERAKALUSTO VAIHTOON
Muutama vuosi sitten vaihdoin Canonin Olympuksen Pen versioon, joka toimi hyvin matkustaessa pienen kokonsa puolesta. Kuljetin tuota pikkukameraa mukanani nyt muutamat vuodet ja tykästyin tosissaan Olympuksen kameroihin mutta kaipasin kuitenkin vähän enemmän sitä perinteisen järkkärin tuntua.
Uudeksi kameraksi päädyin hankkimaan Olympus OM-D E-M5 Mark 3 rungon sekä ensimmäiseksi "monikäyttölinssiksi" valikoitui Olympuksen m.zuiko 12-40mm f2.8 pro. Onnekseni uuteen kameraan käy myös tuon edellisen kameran vanhat linssit, joten toinen käytössä oleva objektiivi on 45mm. Ja näiden lisäksi tulisi vielä hankkia ainakin yksi pitempi putki, eli ei tässäkään harrastuksessa ostoslista heti lopu kesken.. :D Kamera on ollut nyt vajaa viikon verran käytössä ja keksin oikeastaan siitä vain plussia - ihan jäääärjettömän hiljainen, sopivankokoinen edelleen matkoille, kääntyvä näyttö, wifi yhteydet ja valovoimaisuus on myös todella hyvä! Nyt vaan kun pääsisin räpsimään kivoja syksyisiä kuvia niin voisin tulla jakamaan niitä myös tänne!
2020/09/16
KESÄLOMAREISSU NORJASSA
2020/09/09
SOMEÄHKY
Olen viettänyt puolet elämästäni selaillen useita eri ruutuja. Kaikki on alkanut aikoinaan Habbohotellista, siitä ollaan pompattu IRC-Galleriaan, ii2:seen, Myspaceen, Facebookiin, omaan blogiin, Instagramiin, Snapchattiin ja Tiktokkiin. Some on siis kuulunut elämääni aktiivisesti ihan teini-iästä lähtien.
Olette varmasti kuulleet miten vanhemmat ihmiset muistelee niitä vanhoja hyviä aikoja? Itsekin taidan kuulua nyt noihin vanhuksiin, kaipaan nimittäin sitä vanhaa huoletonta somemaailmaa ilman turhia paineita ja muihin vertaamisia. IRC-Galleriassakin otettiin peilikuva niin, että jokainen tarha siinä peilissä näkyi ja luultavasti vielä roskapussit taustalla. Ja kuvan kruunaa vielä se ihana salamanvälke, mikä siitä pokkarikamerasta silloin tulikaan. Olen kyllä siitä iloinen, että kuvat ovat nykyään todella inspiroivia ja kehittyneet noilta ajoilta, mutta kaipaisin someen enemmän sitä aitoutta, mitä tuolloin oli. Tiedän myös, että silloin somemaailmassa oli omat varjopuolensa kuten itse muistan niiltä ajoilta aika koviakin nettikiusaamis tapauksia.
Viimeiset pari viikkoa olen pitänyt vähän matalampaa profiilia somekanavissa ja olen halunnut miettiä, miksi oikeasti päivittelen somea. Olen aina rakastanut kuvailla ja somekanavat ovat toimineet itselleni inspiraation lähteenä ja sinne olen myös voinut itse julkaista niitä kuvausreissulla napattuja ruutuja kameranrullalta. Tykkään myös kun somen kautta on löytänyt uusia tyyppejä joiden kanssa on voinut jutella ja samaistua eri juttuihin. Kaikista eniten olen tykännyt kuitenkin varmaan omasta blogista josta on saanut luoda juuri sellaisen kun on halunnut ja tätä on voinut päivitellä päiväkirjamaisesti. Nykyään kuitenkaan tätä ei tule niin helposti päiviteltyä, koska postauksien suunnittelu ja julkaisu vie niin paljon aikaa päivästä. Ei siinä, kyllä ne Instagram postaukset ja Tiktok videot vie myös tuntitolkulla aikaa, mutta jotenkin ne tuntuu jollain tapaa helpommalta ja niitä myös ihmiset enimmäkseen seuraa, koska siihen ei mene yhtälailla aikaa kuin vaikka blogitekstin lukemiseen.
Nykyajan kiiltokuvamainen somemaailma on alkanut todella kyllästyttämään ja oli jotenkin ihana tulla päivittelemään tätä "vanhaa kunnon blogia", joka on ja pysyy aina juuri sellaisena kuin itse haluan sen pitää. Instagram tuntuu olevan nykyään vaan kilpailukenttä jossa kilpaillaan kellä on hienoin elämä ja kuinka paljon seuraajia kelläkin on. Miksi ylipäätänsä meidän elämän pitäisi pyöriä joidenkin seuraajamäärien ympärillä?
Tämä kirjoitus oli nyt vähän extempore, mutta ihana avata pitkästä aikaa 10 vuotta vanha Macbook ja kirjoitella tänne omia ajatuksia. Ehkä tulen kirjoittelemaan joku päivä taas uusiksi muita kuulumisia!