Takaisin normaaliin elämään

Kymmenen viikkoa olisi treenausta ja terveellistä ruokavaliota takana päin!

Mitä opin tuossa treeni jakson aikana? Ainakin sen, että minusta ei olisi koskaan fitness kisaajaksi! Halusin kerrankin kokeilla jotain tällaista ja nyt se on sitten kokeiltu. Halusinkin kokeilla että onko minusta tähän, pystynkö olemaan 10 viikkoa ilman herkkuja, syödä joka päivä samat ruuat ja treenaamaan työn ja koulun ohella. Tiukkaa se teki, puhti meinasi loppua välillä ja niin myös aikakin. Olihan minulla myös tavoitteena kasvattaa samalla lihasta ja toivon mukaan vähän kiinteytyäkin. 

Välillä heräsin kuudelta aamulla jumppailemaan, lähdin kouluun ja töihin ja sitten vielä hoidin välissä hevosen ja koirat. Mulla tosiaan aikataulu oli aika rajattua ja sen takia kävinkin salilla vain 1-2 krt viikossa. Sen lisäksi tein sitten kotona kotitreenejä ja aamuaerobisia muutamia kertoja viikossa. Esimerkiksi mun viime viikko oli aikalailla tällainen: 6 päivää koulua, 3 päivää töitä, 4 kotitreeniä, 1 salitreeni, 4 kertaa ratsastusta+kolmena päivänä tallihommat ja sit vielä 2 aamuaerobista. 

Mitä sitten hyödyin tästä kymmenen viikon jaksosta? Ainakin sen huomasin, että oikealla ruokavaliolla saa todellakin pirteän olon. Itselläni ruokavalio oli niin huonona, että välipalat koostui lähinnä sokerista ja välillä en syönyt lämmintä ruokaa päivän aikana. Opin myös sen, että ihan normaalia kotiruokaa tosiaankin arvostaa ja sitä tulikin tuossa ikävä ja herkutella voi myös muunlaisillakin ruuilla, kuin jäätelöllä ja karkilla. Herkkunälkä mulla ei kadonnut mihinkään tuona aikana ja pari lipsahdusta tulikin. Mulla ei kuitenkaan ollut tavoitteena pudottaa painoa, joten pari herkkua kymmenen viikon aikana ei varmaan edes vaikuttanut paljoa mitenkään. Huomasin myös sen, että ruoka on aika iso osa elämää. Leffassa mussutin omenan palasia samalla kun Harri veti popparia, automatkalla taas istuttiin ihan hiljaa paikallaan kun ei ollutkaan mitään muuta evästä mukana kuin vesipullo. 

Tässä hommassa en oikeastaan tykännyt mistään muusta, kuin salilla käymisestä. Sitä aionkin nyt jatkaa ja käydä siellä aina kun vaan aika sallii. Nostan kyllä hattua kaikille, joittenka pää kestää tällaista elämää, minun pääni ei olisi sitä enää kauaa jaksanut! En osaa vaan jotenkin nauttia elämästä, jos arki pyörii vaan treenin ja ruuan ympärillä. Välillä ahistikin mennä kotiin kun tiesi että siellä odottaa normaalien kotiaskareiden lisäksi kotitreeni. Liikunta olikin aika pakkopullaa, jos sitä ei tarvinnut suorittaa tallilla tai salilla. Olen myös tositosi mukavuudenhaluinen ihminen, enkä todellakaan tykkää itseni rääkkäämisestä. Haluan liikkua silloin kun haluan, haluan syödä sillon kun haluan. Onneksi en nyt olekkaan mitenkään ylipainoinen, että painoa olisi saatava alas ja että terveys olisi vaakalaudalla.

 Olen kyllä ollut kropaltanikin aina melko samanlainen, ohuet jalat, luinen persuus ja  pieni uimarengas heiluu mukana. Miksen voisi vaan tykätä siitä? Pahempikin tilanne voisi olla! Ajattelin siis vaan pysyä tällaisena ja nauttia vaan omasta elämästäni. Ruokavaliohan mulla on ollut nyt nämä viimeiset pari päivää aika herkkupainotteisia (etenkin jäätelöä ja karkkia..) mutta pyrin pitämään jatkossa ruokavalioni suht. terveellisenä, mutta välillä kuitenkin herkutellenkin. Hedelmät ovatkin nyt mulle aika uusia herkkuja, joten toivon mukaan tulee niitä vedeltyä jatkossakin. Maitorahkaan en kyllä hetkeen aijo koskea.