KOTIKUULUMISIA

Helou pitkästä aikaa täältä kotisohvan nurkkapielistä! Kuten kaikki tietävät, nyt eletään "guarantee lifea" tämän koronaepisoodin takia. Miten tämä tilanne on vaikuttanut omaan elämääni? Ei onneksi vielä ihan radikaalisti - käyn edelleen normaalisti töissä (tai tämän viikon teen etähommina pääasiassa) mutta muuten raahaudun lähinnä toimistolle nököttämään ja hoitamaan asioita. Oma arkirytmi ja rutiinit ovat pysyneet toistaiseksi aika samanlaisina kuin ennenkin paitsi saliharrastus pistettiin nyt totaalliseen säppiin ja sen tilalle olenkin yrittänyt keksiä kaikenmaailman jumppahyppelyitä kotoa käsin. Suurin asia mihin tämä karanteenielämä on vaikuttanut omassa elämässäni on ollut sosiaaliset suhteet ja matkustelu. Näistä molemmat on kuitenkin kuuluneet joka viikkoiseen elämääni ja tulevana lauantaina pitikin istua lentokoneessa kohti Pariisia.

Matkustelu, sosiaalinen elämä ja salilla käynti puuttuu omasta elämästä nyt seuraavien kuukausien ajan. Alkuun tuntui todella ärsyttävältä kun joutui perumaan tulevat ulkomaanmatkat ja jopa viikonloppu visiitit Helsinkiin tai Lapin lomat ovat aika ehdottomia nounouta. Kotona oleminen alkoi tökkiä jo ensimmäisen kahden päivän kohdalla ja kiukkuilin kun ei saanut nähdä ketään tai ei meinannut keksiä mitään sisältöä elämäänsä, kotitreenit tuntui myös aivan järjettömälle heilumiselle. Nyt kuitenkin olen osannut ajatella asiaa hiukan toiseltakin kantilta - ehkä tätä tilannetta voisi ajatella hiukan positiviisemmassa mielessä ja ottaa oikeasti aikaa vaan itselleen?

 Elin viime vuonna aika täysillä. Toteutin aivan järjettömän määrän pitkäaikaisia ja isoja haaveita. Kävin maailmanympärysmatkalla ja olin ensimmäiset 2 kuukautta ulkomailla, muutin uudelle paikkakunnalle, hankin uuden työpaikan josta sain vakkarityön, hankin oman kesämökin ja tontin järvenrannalta, ostin unelmieni vintagelaukun, otin äkkilähdön, matkustin yksin, matkustin kahdeksassa eri maassa, yövyin igluhotellissa, aloitin hampaiden oikomishoidon, kävin kaksi kertaa Lapissa ja vuoden viimeisenä päivänä ostin vielä kaupunkiasunnon johon tehtiin täysi remontti. Ennen jo tuota remontin alkua aloin miettimään, mitä seuraavaksi? Olen aina ollut ihminen jolla on vähän tuli perseen alla ja aina miljoona asiaa meneillään. Myös tuo 2019 oli tuollainen "elämäni huippuvuosi" joten tietysti sitä toivoisi, että jokainen vuosi olisi nyt vähintään yhtä mahtava.  Itselleni paikallaan olo on todella haastavaa, ajattelen aina, että jos en ole tavoittelemassa koko ajan jotain niin jään sohvalle makoilemaan enkä saa enää ikinä mitään aikaiseksi elämässäni.

Välillä on ollut fiilis, ettei elämä tunnu miltään jos ei saavuta jotain suuria asioita. Kuten tuo maailmanympärysmatka. Se tuntui isolta jutulta, sellaiselta mitä ei ollut koskaan aiemmin kokenut. Silloin oikeasti nautin elämästäni ja voin sanoa, että se oli elämäni parasta aikaa. Sen jälkeen kuitenkin jäi aika iso, tyhjä aukko. Mitä seuraavaksi? Mikä nyt tuntuisi taas joltain? Haluaisin saada takaisin sen tunteen, että nautin elämästäni vaikka en saavuttaisikaan mitään suurempaa. Eläisin ihan peruselämää ja olisin silti onnellinen. Toki haluan toteuttaa elämässäni vielä monia suuria juttuja, mutta tällä hetkellä en oikein toivoisi elämääni muutakuin pysähtymistä ja että oppisin olemaan onnellinen myös elämän pienistä asioista.

Ja nyt tosiaan kun tämä tilanne pakottaa ihmisiä olemaan vaan paikallaan niin itselleni on tullut sellainen fiilis että nyt siihen on oikeasti mahdollisuus. Vaikka kaipaan sosiaalista elämää ja matkustelua elämääni niin nyt on tilaisuus oikeasti hengähtää ja antaa itsensä vain olla. Ei suunnitella mitään erikoista, ihan vaan viettää aikaa omassa kodissa ja keskittyä arkisiin asioihin. Tehdä tehtävälistalla olevat jutut pois ja keksiä jotain uutta harrastusta, tai sitten vaan ihan olla paikallaan. Nyt viime päivinä kun aikaa on ollut töiden jälkeen vaikka mihin ja valoa on ollut paljon enemmän niin olen löytänyt taas uuden innon kuvaamiseen. Nyt kun ei ole kiire mihinkään, niin on jotenkin huomattavasti rennompaakin ottaa kaikkia kuvia ja tehdä kaikkea ihan vaan oman fiiliksen mukaan! 

Pidetään nyt siis itsestämme ja toisistamme huolta ja toivotaan että tämä tilanne normalisoituisi mahdollisimman pian! ♥

Ps. Nyt kun blogin kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle niin vähän ahkerampaa päivittelyä löytyy ainakin Instagramin puolelta @miinakaroliina sekä myös Tiktokista @miinakaroliinaa

UUSI HYMY

 Yhteistyössä Plusterveys Jyväskylän Keskustan Hammaslääkärit

Vihdoin on syytä hymyilä, nimittäin mun hammasprojekti on vihdoin valmis! Viime kesänä tosiaan aloitin yhteistyön hammaslääkärini Aino Keräsen kanssa ja operaatio alkoi sillon ClearCorrect kalvo-oikomishoidolla. Nyt kun oikomishoito saatiin valmiiksi niin hampaisiin tehtiin vielä muovitukset, jotta niistä saatiin ihan tasaiset ja hiukan pidemmät, omat hampaani kun olivat vähän matalat.

Olen kyllä supertyytyväinen näihin uusiin hampaisiin ja nyt vihdoin hymyilen ilman että laitan kättä suun eteen. Hampaat olivat niin suuri epävarmuus pienestä pitäen ja nyt ihmettelen vaan, että miksen tehnyt tätä jo aikaisemmin?

Kaiken kaikkiaan 8 kuukauden projekti sujui yllättävän helposti! Oikomishoito piteni muutamalla viikolla, mutta muuten ei tullut mitään yllättävää. Olin myös yllättynyt miten kivuton prosessi tämä oli, ainoastaan aina kalvojen vaihdon yhteydessä hampaissa oli pientä kipua sekä valkaisuiden yhteydessä pientä vihlontaa. Tietysti tällaiseen projektiin lähtiessä pitää sitoutua ja huolehtia ekstrahyvin hampaista, mutta se ei kuitenkaan tuntunut liian vaivalloiselta. Olen myös viime kuukausina käynyt varmaan hammaslääkärissä enemmän kuin koskaan elämäni aikana. Loppuvaiheessa oikomishoitoa kalvot alkoivat myös vähän kyllästyttämään ja odotin aika malttamattomana, että saan elää taas ilman niitä. Kalvot oli onneksi todella huomaamattomat ja helpot pitää, mutta itselläni ainakin ne rajoitti paljon kaikkea napostelua ja herkkujen syömistä koska kalvot olisi otettava pois aina syönnin ajaksi, toisaalta taas ihan hyvä ettei tullut naposteltua hetkeen..

Nyt on jotenkin hassu fiilis kun ei tarvitse mennä seuraavaan puoleen vuoteen hammaslääkäriin ja olen kyllä tykästynyt näihin uusiin hampaisiin! Laitan tähän vielä ennen ja jälkeen kuvat jossa näkyy miltä hampaat näyttivät vielä viime kesänä. Instagramini puolelta löytyy myös vähän infopläjäystä aiheeseen liittyen, käy kurkkaamassa lisää @miinakaroliina

HEIPPA RAKAS RUTTUNAAMA

Olen 8 vuoden blogiurani aikana kirjoittanut kahdesta koirasta ja kahdesta hevosesta tänne hyvästelytekstit, viimeisimpänä kirjoitin kaksi vuotta sitten Pennin poislähdöstä.. Nyt taas jouduimme luopumaan rakkaasta perheenjäsenestämme, Babarista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana olen joutunut luopumaan todella monesta rakkaasta, niin ihmisestä kuin nelijalkaisestakin joten tuntuu, että joka vuosi on vaan luovuttava jostain.

Viimeisen vuoden aikana B oli vanhentunut huomattavasti, niin ulkoisesti kuin fyysisestikin. Joskus meillä oli ihan äärettömän pirteä ja hötkyilevä mopsi kun taas viimeisen vuoden aikana se on vanhentunut ja laiskistunut huomattavasti. Nyt sitten vielä alkuvuodesta takajalat alkoivat olla heikossa kunnossa eikä se enää mielellään lähtenyt kävelylle mukaan. Päätös oli ihan äärettömän raskas, olihan koira mieleltään niin iloinen ja reipas aina. Tiesin kuitenkin, että vanha koira ei voi siitä enää parantua ja jonain aamuna se saattaisi halvaantua eikä päästä enää pedistä ylös.

Nyt kotona on enää yksi koira joka tuntuu niin oudolle. Koti tuntuu niin hiljaiselle ja tyhjälle kun ei kuulu ruttunaaman tuhinoita tai kynnen rapinoita lattialla. Babarista oli aina niin suuri ilo meille enkä koskaan varmaan törmää enää yhtä hassuun ja iloiseen koiraan. ♥♥

VAATEHUONE VAIHTUI VAATEKAAPPEIHIN

Hassua palata jälleen tänne blogin puolelle näin pitkän tauon jälkeen! Nyt kuitenkin teki mieli pitkästä aikaa avata läppäri ja tulla raapustelemaan postausta tänne. Instagramin puolelle kun harvemmin tulee kirjoiteltua mitään pidempiä tekstirimpsuja. Pääsettekin nyt kurkkaamaan uuteen asuntoon sekä yhteen kotini lempparipaikkaan, eli makkariin ja sen vaatekaappeihin!

Muistatte varmasti, että ehdoton juttu kodissa on ollut minulle vaatehuone. Olen myös aina haaveillut kunnon walk-in closet tyypisestä vaatehuoneesta ja asuntoa/taloa miettiessä se onkin ollut ehkä ykköshaaveena. Vuosi sitten haaveena oli vielä omakotitalo mutta sekin haave vaihtui tällä kertaa kaupunkiasunnon etsimiseen. 

Uutta asuntoa etsiessä minulla tietysti aika tarkat kriteerit: kaksio/kolmio, keittiö/olohuone yhtenäistä tilaa, parveke, sauna, autopaikka, vaatehuone, suuremmat remontit tehty yhtiössä sekä sijainti pitäisi olla lähellä keskustaa. Selailin syksyn aikana useita asuntoja ja mikään ei oikeastaan tuntunut nappaavan. Yhtä kolmiota kävimme katsomassa myös ennen tätä nykyistä asuntoa, mutta siitäkään ei tullut sellaista "pakko saada" -fiilistä.

Tämän asunnon tullessa myyntiin tiesin heti, että tuo tulee olemaan meidän tuleva koti. Ainoa miinus oli se, että siitä puuttui kaksi aika tärkeää kriteeriä; se yksi ylimääräinen huone tai vaatehuone sekä autopaikka. Tiesin kuitenkin, että kriteereilläni ei tulisi varmaan seuraavaan sataan vuoteen kuin yksi asunto myyntiin joka täyttäisi kaikki kriteerit ja sopisi budjettiin joten olihan se laitettava tarjousta menemään vaikka ajatuksena vähän hirvitti että mihinköhän kaikki vaatteet laitetaan ja autokin pitää varmaan hävittää kun ei ole autopaikkaa tiedossa.

Onnekseni en antanut noiden kahden kriteerin estää asunnon ostoa, autopaikka saatiin heti vuokrattua ja vaatehuoneen tilalle päätin hankkia superkauniit vaatekaapit. Ikean mallistosta suunnittelin lasiovilla olevat PAX-vaatekaapit jotka sopivat hyvin meidän simppelin pieneen makkariin. Muuttaessa kyllä hirvittelin, että kaapit pursuavat vaatteita eikä ne meinaa mahtua mitenkään, mutta nyt kaikki mahtui vielä paremmin kuin edellisissä asunnoissa! Olin vähän että wau, onko mulla oikeasti näin vähän vaatteita! Parasta näissä vaatekaapeissa nimenomaan oli se, että ne pystyi suunnittelemaan juuri sellaiseksi kuin halusi. Nyt myös kaapit pysyy helposti siistinä ja kaikki vaatteet mahtuvat hyvin omille paikoilleen. Tein myös muuten Instagramin puolelle muutaman vinkin miten järjestellä vaatekaapit ja pitää ne siistissä kunnossa, jutut löytyy profiilistani "Organization" täppä kohdasta.

UUSI VUOSI, UUSI KOTI

Moikka pitkästä aikaa tänne bloginkin puolelle!

Kuukauden postaustauko taas takanapäin - jotenkin olen unohtanut taas kerran tämän blogin olemassaolon ja olen päivitellyt elämääni enemmän tuonne Instagramin puolelle. Tammikuu on ollut muutenkin melko kiireistä aikaa, nimittäin asunnon remontoimisen takia. Onneksi nyt suurinosa remonteista on tehty ja olemme saaneet asua uudessa kodissa jo reilu viikon verran. Haluaisin jo hirveästi kuvailla kotia tänne mutta Suomen synkkyys ei ole kauheasti suosinut kuvaamista ja muutenkin haluaisin että koko koti olisi valmis. Vielä meiltä puuttuu suihkuseinä, lasiseinä makuuhuoneesta sekä keittiön välitilan laatat.

Muuten aika on lähinnä vierähtänyt töissä ja hammasprojekti alkaa olla loppusuoralla! Tästä tulenkin postailemaan lähiakoina, kunhan hampaat on viimeistelty. Palailen siis ensi postauksessa näihin aiheisiin, viime aikoina koneeni on ollut superhitaalla päällä joten senkään takia ei ole kauheasti innostanut availla läppäriä.  See ya!