LUUKKU 19: EPÄTOIVOINEN PIPARITALON RAKENNUS

Kuten olen blogissa maininnutkin, niin olen leipomisessa (etenkin koristelussa) hiukan peukalo keskellä kämmentä. Sama homma jatkuu näissä piparien koristeluissa ja joka vuosi ihastelen toisten tekemiä, kauniita ja hienoja piparitaloja. Sitten innostunkin tekemään kaavat taloon, leivon piparit valmiiksi ja alan kasaamaan. Talo ei pysynyt millään kasassa ja Harrikin tokaisi ohimennen, että mun piparitalo muistuttaa esikoululaisen tekemältä... :D Menetin siis taas hermoni tässä lajissa ja sitten kun kaksi seinää oli katkennut, päätin luovuttaa ja heittää seinät roskiksen pohjalle.

Tämän jälkeen lähdinkin hakemaan kaupasta ihan vamiit piparitalon osat ja kasaus oli osittain ainakin helpompaa! En ole koskaan oikein onnistunut sulan sokerin kanssa läträämisessä ja yksi vuosi päätin kasata piparitaloni pikaliimalla, niin nyt kokeilin sokerimassalla liimausta. Ihme ja kumma, kaikki seinät pysyivät kasassa ja talo on edelleenkin pystyssä! Tämän rakennusurakan jälkeen oli edessä vielä koristeluosuus, johon meni myös kauan aikaa, enkä loppupeleissä jaksanut enää tehdä niin pieniä yksityiskohtia, kuin mitä aluksi suunnittelin.. :D Täytyy siis ehkä todeta, että tämä piparitalojen rakennus ei ehkä ole se mun juttu..